Viljelykausi alkoi olla jo melko lailla ohi, mutta valkosipulithan istutetaan syksyllä, joten käytiin pojan kanssa ostamassa Messidor ja Alavuden kantaa olevat valkosipulit hyötykasviyhdistyksen alku ja juuri puodista ja pistettiin ne maahan kolmanteen penkkiin (istutusvaon pohjalle nakkasin vähän kanankakkaa) ja kerättiin kaikki tarvikkeet talvisäilöön. Hiukan ehti jonain päivänä vähän luntakin ripsauttaa, joten ajateltiin, että keväällä sitten palaillaan.
No mitä vielä sää lämpeni uudelleen ja kukkasipuleita ja perennoja löytyi tietysti erittäin hyvässä alennuksessa Puutarhanikkareilta, joten ei muuta kuin takaisin palstalle pikkulapion kanssa istuttamaan uudet ostokset maahan. Ota tästä penkille oli jätetty joku kasvi. Harmi ettei ollut mitäään hajua mikä se on muutoin olisin senkin siitä saattanut ohikulkiessa mukaan napata. Alesta ostetut persian- ja keisarinpikarililjathan ovat hyviä myyränkarkottimia niin ajattelin, ettei siitä ainakaan haittaa ole jos varuiksi muutaman istutan tulppaaneiden sekaan. Kyllähän näistä sipuleista kieltämättä voimakas ödööri lähti, että en yhtään ihmettele jos myyrätkin lähtevät karkuun (kovin kauaa näitä ei eteisessä tehnyt mieli säilyttää).
Erään palstan ohikulkiessani olin useamman kerran ihastellut pinkkejä kukkia, jotka kukkivat vielä kun muiden perennojen kukinta oli alkanut hiipua ja en ollut uskoa todeksi kun alehyllystä löytyi näitä kellopeippejä niin sain sellaisia omaksikin. Huokeaan hintaan löytyi myös lehtosalvioita useampaa väriä ja monta erilaista väriminttua.
Kotiin päästyäni laitoin penkin kasvista kuvan Facebookiin ja sain arvauksen, että se voisi kenties olla piparjuuri. Oli paljon muuta ohjelmaa vielä päivälle luvassa, mutta ajattelin illalla käydä katsomassa olisiko se kasvi edelleen penkillä. Siellä se piparjuurioletettu vielä kökötti penkillä yksin hylättynä pimeässä ja märässä.
Hullulla on halvat huvit ja niinpä päätin pelastaa raukkaparan. Halkaisin mättäästä pienemmän osion ja koitin työntää multaan omalla palstalla. Siellä oli aivan pilkkopimeää niin toivottavasti meni edes kutakuinkin maahan. Sanoinko jo, että satoi kaatamalla! Kikattelin siellä itsekseni ja muutama ulkoilijoiden taskulampun valokeila välillä osui minua päin. Ohikulkijat varmaan ihemettelivät, että mitä siellä tapahtuu. Kotimatkalla mietin, että onneksi ei kovin montaa vastaantulijaa kuitenkaan ollut sillä näytin varmaan liejuisessa sadetakissani pikku lapio kädessä siltä, että olen käynyt hautaamassa jonkun. No nyt varmasti oli kausi taputeltu. Vai oliko?