Raparpereja kasvoi palstan etualalla, josta ne siirsin ne syksymmällä palstan taka-alalle ja lahjoitin osan juurista palstanaapurille, joka haaveili omasta raparperista. Saapa nähdä paljonko raparperia nousee vielä ensi keväänä vanhalta paikalta, sillä juurenpaloja oli vaikea saada kaivettua pois. Halusin edustalla tilaa tulppaanipenkille, sillä taloytiömme pihalla ei pysty tulppaaneja kasvattamaan. Kauriit ja rusakot syövät ne aivan välittömästi kun ne alkavat keväällä nousta maasta. Nyt minulla on aita, joten olen toiveikas, että tulppaanit selviäisivät. Tiedän, että 120cm korkuisen aidan yli kauriit pääsevät kyllä halutessaan, mutta luotan siihen, että ne valitsevat ne palstat joihin pääsee helpommin – ne missä ei edes ole aitoja. Istutin siis luottavaisin mielin palstan etualalle tulppaaneja ja lisäksi iiriksiä ja krookuksia. Kuvissa osa istutetuista sipuleista. Istutusvaon pohjalle viskasin ennen sipuleita hieman luujauhoa ravinteeksi.
Maata kaivellessa tuli vastaan myös muutama tulppaanin sipuli eli niitä on palstalla siis ennenkin kasvanut. Lisäksi löytyi paljon pienempiä valkoisia sipuleita. En ole aivan varma mitä ovat, mutta veikkailen, että voisivat olla ehkä lumikelloja, joten nekin pistelin takaisin maahan.
Mutta ne myyrät! Näytti siltä, että joku oli käynyt kaivamassa yhden tulppaanin sipulin maan pinnalle kun seuraavana päivänä käväisin palstalla. Melkein paniikki ehti iskeä, että tuleeko vastaistutetut tulppaanit syödyiksi ennenkuin karkottimet ovat saaneet tehokkaasti myyrät häädettyä (karkottimien vaikutus ei ole välitön vaan prosessi vaatii hiukan aikaa). Olipa iloinen yllätys kun palstojen keskellä olevalle penkille joku oli jättänyt otettavaksi valkosipuleita. Riemusta kiljahdellen otin osan niistä mukaani (lämmin kiitos lahjoittajalle) ja kävin tökkimässä kukkasipuleiden joukkoon. Enää ei näkynyt seuraavina päivinä maasta nousseita sipuleita eikä koloja. Satu vs. myyrät 1-0.
Joku oli jättänyt myös maa-artisokan mukuloita penkille. Niitäkin otin muutaman samalla mukaan ja kaivoin ne maahan palstan perimmäiseen nurkkaan. Siellä takana niitä kasvoi jo valmiiksi ennen piiskutalkoitakin, mutta piiskuja kaivellessa saattoi tulla hävitettyä osa maa-artisokistakin niin onpahan nyt varmistettu, että niitä palstalta löytyy varmasti jatkossakin.
