Piiskutalkoot

Sitten heinäkuun puolivälissä koitti päivä kun päästiin itse palstalle. Työtä oli luvassa paljon. Muut palstalaiset tulivat ohikulkiessaan jutustelemaan ja moni toivotti onnea urakkaan. Kaikki vaikuttivat oikein mukavilta. Joku neuvoi peittämään rikkakasvit ja hankkimaan lavat, joissa pääsisi heti kasvattamaan ilman isompaa urakkaa. Joku kertoi, että oli mennyt kolme vuotta raivata samanlaisessa tilassa ollut palsta viljelykuntoon. Mielessäni mietin, että tähän ei saa mennä kolmea vuotta ja en varmasti laita laatikoita kun on lopultakin saatu _maata_.

Piiskua riitti kitkettäväksi ja koitettiin kaivaa juuripallot parhaamme mukaan pois ja säkitettiin ne kaupungilta tulleiden ohjeiden mukaan tuplajätesäkkeihin ja kärrättiin kottikärryillä palstan sekajäteastioihin. 

Piiskun juuret
Piiskun juuret

Välillä tuntui, että loppuvatko piiskut ikinä! Hommaa hidasti koko kesän vaivannut tenniskyynerpää (joka kuulemma hyvin yleinen vaiva minun ikäiselläni toimistotyötä tekevällä naisella – pah yrittikö lääkäri vihjailla, että olen vanha ja kyllähän minä kaikenlaista muutakin teen töissäni kuin istun koneen äärellä). Mutta onhan ihmisellä kaksi kättä, joten välillä kuokittiin sitten vähän vasemmalla kädellä. Sain poikani lisäksi muutamana päivänä pientä apua myös isäpuolestani ja puoliveljestäni. Saatiin palsta vieläpä pahimpien yli kolmenkymmenen asteen helteiden aikana, joten hien sai hyvin helposti pintaan. Moni kävi ihmettelemässä kuinka jaksoimme siinä kuumuudessa tehdä yhtään mitään ja kuinka nopeasti olimme alkaneet päästä voitolle piiskuista.

Maata näkyvissä
Maata näkyvissä
Kuiva maa pölisi - piti kastella ahkerasti
Kuiva maa pölisi – piti kastella ahkerasti

En tullut laskeneeksi, mutta luulisin, että ainakin yli kymmenen ellei peräti kaksikymmentä jätesäkillistä juurakoita tuli hävitettyä. Palstan aidan viereen keräsimme jätesäkkeihin kaikki muut rikkaruohot sillä syntyvä viherjäte tulee käsitellä palstalla ja kompostoimalla siitä saa hyvää maanparannusainetta. Hankin palstalle lämpökompostorin, mutta luonnollisestikaan sinne ei kaikki ne palstalla rehottaneet rikkaruohot mahtuneet vaan ne saavat maatua säkeissä. Mikään palstan kaunistus ei jätesäkkirivi todellakaan ole, mutta toivon mukaan tällaista rikkaruohomäärää ei kuitenkaan tarvi jatkossa kerralla käsitellä.

Lämpökompostori
Lämpökompostori kasattuna

Vapaa palsta

Heinäkuussa yllättäen saimme viestin, että olisi palsta vapaana. Lähdimme välittömästi poikani kanssa kävelylle katsomaan millainen palsta olisi kyseessä. Se näytti kasvavan melkein kaulaan asti haitallista vieraslajia – piiskua, mutta ei odotettukaan, että vapautuvat pastat olisivat olleet hyvällä hoidolla. Tämä palsta sijaitsee alueen reunalla, joten se on rauhallisella paikalla eikä naapureita ole joka puolella ympärillä. Palstalle paistaa myös melko pitkään illalla aurinko mikä oli meillä toiveissa, koska kävisimme todennäköisesti useimmmiten iltaisin töiden ja koulun jälkeen siellä. Aivan palstaa vastapäätä on vesipiste eli matka hanallekin aivan optimaalinen! Tämä oli piiskuja ja muita rikkaruohoja lukuunottamatta vallan mainio palsta ja ilmoitimme ottavamme sen vastaan. Vielä piti tutustua käyttöehtoihin, allekirjoittaa vuokrasopimus ja odotella, että palstan edellinen vuokralainen hakee omaisuutensa pois.

Palstan alkutilanne - piiskuja ja päivänkakkaroita
Palstan alkutilanne – piiskuja ja päivänkakkaroita

Täältä löytyy tietoa viljelystä Helsingissä
Sivuilta löytyy mm. viljelypalstojen sijainnit ja niitä vuokraavat yhdistykset sekä viljelypalstojen käyttö- ja hoito-ohjeet sekä haitallisten vieraslajien torjuntaohje.